Parhaimmat suomalaiset elokuvat kautta aikojen

Jos puhutaan parhaimmista kotimaisista elokuvista, nousee ensimmäisenä esiin kysymys siitä, millä kriteerein elokuva voitaisiin julistaa parhaaksi tai yhdeksi parhaimmista. Kriitikoiden ylistämät elokuvat ei kovinkaan usein ole niitä elokuvia jotka ovat katsotuimpia.

Yksi Suomen arvostetuimpia elokuvia, ellei jopa arvostetuin on Edvin Laineen ohjaama Tuntematon Sotilas vuodelta -55, joka näytetään televisiossa joka ikinen itsenäisyyspäivä. Edvinin ohjaus on se versio, jonka kansa on valinnut omakseen, siitä huolimatta että Mollbergin ohjaus Linnan samaisesta romaanista on sekä realistisempi, alkuperäiselle teokselle uskollisempi, että onnistuu ehkä paremmin tuomaan esiin Linnan pyrkimystä kuvata sodan järjettömyyttä.

Militaristiset teemat ovat ilmeisesti suomalaisten sydäntä lähellä, sillä katsotuin kotimainen elokuva sitten vuoden 1970 on Uuno Turhapuro Armeijan leivissä. Vaikka kriitikot ovatkin ylistäneet tv-elokuva Kahdeksan Surmanluotia yhdeksi Suomen parhaista elokuvista, ei se silti koskaan ole tavoittanut suurta yleisöä siinä määrin missä Uuno Turhapuro-elokuvat, siitä vaikka kaikki suomalaiset tuon tv-elokuvan olemassaolon tietävätkin.

Uudemmista kotimaisista elokuvista parhaimmistoa edustaa niin kansainvälistä suosiotakin nauttiva Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä, kuin myös Markku Pölösen Lieksa!, joista jälkimmäinen onnistuu olemaan hyvin omintakeinen ja äärimmäisen kaunis elokuva. Osa Lieksa!-elokuvan viehätyksestä pohjautuu siihen, että se kaivaa naftaliinista mustalais- ja maalaisromantiikkaa, joka on hyvin tuttua kuvastoa mustavalkoisista, kotimaisista elokuvista.